”Tietotekniikka toiminnan mahdollistajana” -opintojakso

savolainen_slaavikyykky_tietotek_toi_mah

Aloitustehtävä: Luo oma henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE) kyvyt.fi sivustolle (tai omaan blogiisi), johon tuot näkyväksi blogin muodossa tietotekniikka toiminnan mahdollistajana -opintojakson keskeiset teemat omasta näkökulmasta (tuot oman oppimisprosessin näkyväksi muille). Voit hyödyntää blogissasi erilaisia tallenteita, dokumentteja ym., joilla tuot esille oppimisprosessiasi. Valitse itsellesi vertaisarviointipari, joka kanssa viette oppimistanne eteenpäin ja annatte aika ajoin palautetta toisillenne (oppimistehtävien käsittely, erilaisten linkkien ja dokumenttien hyödyntäminen, verkon vuorovaikutteisuuden hyödyntäminen, erilaisten ratkaisujen esitteleminen). Käsittele blogissasi seuraavat keskeiset 7 aihetta ja oppimistehtävää.

1. Alkuorientaatio

a) Kirjoita blogin alkuun käsityksiä ja kokemuksia tietoteknisistä sovelluksista, mielestäsi hyviä / huonoja käyttökokemuksia sekä pohdintaa tietoteknisten sovellusten saavutettavuudesta ja tietoteknisten apuvälineiden merkityksestä ihmisen osallisuuden ja toiminnan mahdollistajana.

Sain ensimmäisen tietokoneeni (Commodore 128 D) n. 8-9 vuotiaana joskus 1988-1989 tienoilla ja elänyt siitä saakka käyttäen tietokoneita päivittäin. Kehitys on ollut noista ensimmäisistä kotitietokoneiden ajoista eteenpäin huimaa ja tahdiltaan kiihtyvää. Älypuhelimien ja tablettien yleistymisen myötä tietoteknisten sovellusten saatavuus saavuttanut aivan uudenlaiset käyttäjät sekä luonut uudenlaiset tavat käyttää sovelluksia.

Tietotekniikasta on tullut osa koulujen ja koululaisten arkea ja se mahdollistaa siten uudenlaista oppimista uudenlaisessa kouluympäristössä. Tablettien käyttöä on aina varhaiskasvatuksesta lähtien ja yleistyvästi myös kuntoutuksessa. Erilaiset opetussovellukset voivat tarjota uusia keinoja oppia ongelmanratkaisua, päättelyä ja visuaalista hahmottamista. Tietotekniikan avulla ihmiset voivat verkostoitua ja saada uusia ystäviä. Tietotekniikka avaa alati myös uusia etäopiskelun ja -työnteon mahdollisuuksia. Tietotekniikan avulla voidaan myös tukea vammaisten ihmisten itsenäistä selviytymistä. Tabletti voi toimia mm. kommunikoinnin apuvälineenä joko kuvien, symbolien tai sana/lauselistojen avulla ja erilaisia sovelluksia voidaan käyttää myös kirjoittamiseen jos puheentuotto ei onnistu.

Tietotekniset sovellukset voivat auttaa näen ja kuulon harjoittamisessa sekä kommunikointitaitojen kehittämisessä. Niillä voidaan parantaa silmä-käsi koordinaatiota ja kehittää kehitysvammaisten kognitiivisia ominaisuuksia. Sovellukset ja välineet auttavat myös osaltaan motoristen taitojen harjoittamisessa (yläraajat). Myös muistin, keskittymisen, hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja matematiikan harjoitteluun voidaan käyttää erilaisia sovelluksia.  Lisäksi erilaiset ympäristönhallinnan sovellukset ovat nykypäivää, joiden avulla käyttäjä voi hallita kotiympäristönsä laitteita. Tietotekniikka on omiaan myös helpottamaan asiakastilanteiden tallentamista valokuvien tai videon avulla myöhempää terapian seurantaa ja edistymistä helpottamaan . Niiden avulla on myös mahdollista havainnollistaa asiakkaille heidän käyttäytymistään tai suoriutumistaan. Tietotekniikan avulla myös itse terapeutti voi helpottaa ja nopeuttaa omaa työtään mm. kirjausten osalta.

b) Tutustu tietokoneen ja puhelimen helppokäyttötoimintoihin. Mitä löysit? Mitä opit?

Tutustuin iPhone 6S :n helppokäyttötoimintoihin, jotka olivat jo suurelta osin entuudestaan tuttuja. Vakiona Applen iOS käyttöjärjestelmästä löytyy mm. VoiceOver -toiminto, joka päällä laite kertoo ääneen mitä ruudulla kulloinkin näkyy. Invert colours -toiminto kääntää näytön näkymän väreiltään negatiiviksi, jolloin näkövammaisen saattaa olla helpompi lukea näytön tietoja. Myös Zoom -toiminto löytyy, jolla tekstin saa isommaksi. Applen laitteita voi myös ohjata puheen avulla (Siri), myös suomen kielellä. Lisäksi laitteiden näytön reagointia kosketukseen voidaan muuttaa. Lisäksi löytyy esimerkiksi kuulolaitetila.

Applen tietokoneissa olevasta OS X -käyttöjärjestelmästä löytyy samanlaisia helppokäyttötoimintoja kuin heidän älypuhelimien ja tablettien iOS käyttöjärjestelmästä.

2. Virtuaalipalvelut / Muruset.fi yhteistyö (LähiVerkko-projekti)

Kirjoita kokemuksistasi sekä arvioi chat-palvelun käyttömahdollisuuksia toimintaterapiassa. Mitä mahdollistaa, mitä rajoittaa? Millaiseen käyttöön chat-tyyppinen palvelu voisi soveltua?

Olimme Suomen ainoita toimintaterapiaopiskelijoita, jotka pääsivät testaamaan palvelua vielä sen kehitysvaiheessa. Juttelimme Lauran kanssa muruset.fi chatissä 11.11.2016 noin vartin verran ”Maria Murusen” kanssa. Sivuston yleisilme valokuvineen antoi palvelusta hyvän ja laadukkaan leiman. Sivustolla ollut esittelyteksti ”en pelkää vaikeita asioita” -maininta sai meidät ideoimaan ja ottamaan 9-vuotiaan Iiron roolin. Halusimme katsoa miten chättiin Espanjan aurinkorannikolta vastannut Maria kohtaisi hankalia aiheita. Kerroimme, että meillä ei ollut syntyessämme enää mummua tai pappaa olemassa ja kysyimme näkeekö Maria häntä taivaissa, saako meillä olla ikävä vaikkemme ole ikinä tavanneet heitä ja miten meitä harmittaa silloin kun kaverimme kertovat menevänsä mummulaan ja meillä ei ole sellaista. Lopuksi kysyimme, että uskooko hän, että mummu ja pappa tykkäisi meistä jos he näkisivät meidät?

Maria osasi keskustella huolistamme kohtuullisen hyvin, mutta huomasi, että aihe oli hänelle hieman vaikea, hän ei ollut siihen valmistautunut ja koitti johdatella puheenaihetta muualle. Tästä johdosta chat-palvelun luonne jäi lopulta hieman mietityttämään meitä, sillä sen ulkoasu antaa olettaa sen olevan jonkinlainen ”auttava puhelin”, mutta se tuntui lopulta kuitenkin tarkoitetulta ”kevyempiin” arkisiin aiheisiin. Mietimme myös minkälainen ja minkä tasoinen koulutus vaaditaan chat-palveluun osallistuvilta aikuisilta.

Muruset.fi kaltainen chat-palvelu mahdollistaa lapsille ja nuorille anonyymin keskusteluyhteyden aikuiseen ihmiseen. Vaikeistakin aiheista keskustelun aloittaminen on mahdollista palvelun kautta ja uskoisin tällaisia tilanteita myös tulevan ennenpitkää eteen. Toimintaterapiassa chat-palveluja voisi käyttää mm. asiakkaiden neuvonnassa ja potilasseurannassa. Rajoituksia vuorovaikutukseen tuo tekstipohjaisessa chat-palvelussa kirjoittamisen hitaus sekä mahdolliset kielelliset ongelmat. Vuorovaikutus on myös tasoltaan heikompaa mitä muilla keinoin vaikka vuorovaikutuksen tunne syntyykin.

3. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (AAC)

Visualisoinnin keinot henkilön toiminnan jäsentäjänä. Perehdy AAC-menetelmiin eli erilaisiin kuvakommunikointi ja visualisointiohjelmiin. Rakenna yksi sovellus tietylle asiakasryhmälle ja valitsemaasi käyttötarkoitukseen. Esittele sovellus blogissasi.

savolainen_slaavikyykky_tietotek_toi_mah_kuvaohje
Kuvallinen ohje
4. Ympäristön hallinta- ja ohjainlaitteiden käyttö

Ympäristön hallinta- ja ohjainlaitteiden käyttö henkilön osallistumisen ja toiminnan mahdollistajana. Pohdi tietoteknisten apuvälineiden käytön merkitystä ihmisen osallistumisen ja toiminnan mahdollistajana.

Tunnilla tutustuttiin norjalaiseen Rolltalk (Designer) -ohjelmaan, joka vaikutti kaikilta osin aika vanhentuneelta. Sovellus on tarkoitettu henkilöille, joilla on motorisia vaikeuksia, muistisairauksia (kognitiivisten taitojen ylläpito) tai kognitiivisia vaikeuksia (esim. puheentuotto). Vastaava modernimpi ohjelmisto on nimeltään MyTobii.

Apuvälineiden käytöllä on suuri merkitys mm. toiminnalliseen identiteettiin ja pätevyyden tunteeseen kuten oli huomattavissa mm. tunnilla katsotusta Harri Malisen YouTube-videosta ”elämän- ja ympäristönhallintaa”. Vierailulla Oulun yliopistollisen sairaalan Foniatrian poliklinikalla, ja sen kommunikaatiokeskus Tikoteekissä, opin miten vaikeissakin tilanteissa on mahdollista löytää yhteys potilaaseen jos vain kognitiiviset edellytykset ovat riittävät ja on motivaatiota käyttää apuvälineitä. Vierailulta jäi mieleen parhaiten miten kommunikaatio onnistuu niin kauan kun vain silmähermo vielä liikkuu ja miten kaikki ovat sairastumisen edessä tasavertaisia. Vierailun jälkeinen purku pienryhmissä ja yhteisesti oli paikallaan, sillä moni koki sen raskaaksi. Jäin miettimään myös sitä mikä onkaan apuvälineiden käytön merkitys silloin kun taustalla on esim. itsemurhayrityksen jälkeinen tila. Potilaiden motivaation tasoissa on varmasti eroja ja on pystyttävä huomioimaan yksilölliset tarpeet, sillä kuten opimme niin ei ole kahtaa samanlaista potilasta.

Tietotekniset apuvälineet voivat parhaimmillaan toimia siltana muuhun maailmaan kun kaikki perinteiset vuorovaikutuksen keinot ovat ihmiselle tavoittamattomissa. Niiden tärkeyttä ei voine täysin ymmärtää ilman että olisi omakohtaisesti kokenut sen miltä tuntuu olla eristyksissä, yksin itsensä. Tietotekniset apuvälineet voivat olla ainoa keino mahdollistaa toiminta ja kanssakäyminen ulkomaailman kanssa, jolloin niiden merkitys on kaikki kaikessa ihmisen osallistumiselle. Mieleeni tulee heti väkisinkin teoreettinen fyysikko Stephen Hawking, joka on elänyt ALS :n kanssa jo 53 vuoden ajan ja keskustelee ulkomaailman kanssa kuuluisan puhesyntetisaattorinsa kautta.

5. Virtuaaliympäristö ja sosiaalinen media toimintaterapiassa

Valitse kaksi virtuaalisen ympäristön tai sosiaalisen median sovellusta / yhteisöä / palvelua, joita käytät opintojakson aikana. Kuvaa palvelun nimi, sisältö ja käyttötarkoitus. Lisäksi käy tutustumassa yhteen ryhmäkaverisi valitsemaan sovellukseen. Kirjoita ja jaa kokemuksia valitsemiesi työkalujen käyttöönoton haasteista.

Ensimmäinen valitsemani sovellus oli Sleep Cycle, josta kirjoitin erillisen artikkelin tänne.

Toinen valitsemani sovellus (lueteltujen ohjelmien listalta) oli You Must Escape 2. Mukavasti aivonystyröitä haastava ilmainen puzzle-peli on sopiva lähes kaikenikäisille pelaajille. Peli oli vaikeustasoltaan kohtuullisen helppo. Pelin alalaidassa olevat mainokset häiritsivät pelikokemusta paikka paikoin paljonkin. Kyseinen peli voisi olla omiaan tilanteissa ja käyttäjille, joilla on muistin, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden kanssa harjoittelun tarvetta.

6. Mobiililaitteisiin liittyvät sovellukset toimintaterapiassa

Tutustu Book Creator sovellukseen parisi kanssa. Työstäkää yhteinen tarina (satu, elämäntarina, elämäntapahtuma) tai video, jonka liitätte blogiinne. Arvioi sovelluksen käyttömahdollisuuksia toimintaterapiassa. Mitä mahdollistaa, mitä rajoittaa? Millaiseen käyttöön sovellus voisi soveltua?

Teimme Ullan kanssa ”Mummon seikkailut Oulussa” -tarinan Book Creatorin ilmaisversiolla (lataa iBook versio tästä).

Microsoftin tekemä ilmaisversio sovelluksesta Windows 10 -käyttöjärjestelmälle tarjoaa lähes samat toiminnallisuudet kuin iPad versio. Suurin ongelma oli ettemme saaneeet kirjaa yksinkertaisimpaan tiedostomuotoon sovelluksen epäintuitiivisuuden takia.

Ilmaissovelluksen käyttömahdollisuudet niin toimintaterapiassa kuin muussakin käytössä ovat kohtalaiset. Sovellus on kohtuullisen helppokäyttöinen, mutta sisältää epäloogisuuksia. Applen iPad versio tarjoaa paremmat mahdollisuudet kirjan jakamiseen niin iTunesin (iBook), Google Driven, Dropboxin kuin AirDropin kautta.

Sovellus sopisi esim. ikäihmisten käyttöön. Se mahdollistaa ikäihmiselle tarinan tekemisen ja sen muistelun myöhemmissä elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Kuvakirjan tekeminen sopisi myös hyvin lapsille sekä miksei myös vaikkapa työikäisille mielenterveyskuntoutujille.

7. Yhteenveto ja itsearviointi

a) Tarkastele tietoteknisten apuvälineiden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita. Millä edellytyksin tietotekniikka voi toimia monipuolisena toiminnan mahdollistajana?

Tietotekniikka voi toimia toiminnan mahdollistajana niin normaaliväestön parissa kuin toimintaterapian asiakkaiden parissa. Tietoteknisten apuvälineiden käyttöönottoa helpottaa aiempi perehtyneisyys ko. laitteisiin, mutta monin paikoin se ei ole edellytys vaan korkeintaan käyttöönottoa hidastava tekijä. Apuvälineiden käyttöönotto vaatii aina käyttäjältään motivaation käyttää sitä (sekä mahdollisesti ensiksi opetella sen käyttämistä) ja kuten opintojaksolla opimme niin se ei aina ole itsestäänselvyys.

b) Mitä huomioita teit omasta osaamisestasi ja oppimisestasi tietotekniikka toiminnan mahdollistajana opinnoissa?

Huomaan, että omasin lähtötasoltani erittäin hyvät tietotaidot ja valmiudet johtuen aiemmasta osaamisestani ja harrastuneisuudestani. Opin silti paljon uutta eritoten AAC-apuvälineistä ja menetelmistä. Huomasin myös, ettei itselleni aina auennut heti ensisilmäykseltä jonkun tietyn sovelluksen käyttöpotentiaali terapiakäytössä.